Raritusmurtumat

[sommar]

Rohkasin eilen maanantaina (eli eilen) mieleni ja menin näyttämään säärtäni lääkärille.
Hän passitti ultrakuviin (epäili penikkatautia). Ultrakuvaaja katseli ruutua ja oli sitä mieltä, että röntgenkuva olisi tarpeen murtumaepäilyn vuoksi ja samantien röntgeniin.

Tänään soittelin diagnoosia ja ei ollut kivaa kuultavaa; oikeassa sääriluussa on rasitusmurtumaa. Sain perjantaille ajan ortopdille, joka sitten osaa paremmin sanoa
miten treenata jatkossa. Harmittaa aikatavalla....

Oliskohan ollut viisasta käydä jo aikaisemmin tohtorin pakeilla, eikä yrittää itse laikkiä lääkäriä ja tehdä kokeiluja miten jalka kestää.

[Professori]

Oliskohan ollut viisasta käydä jo aikaisemmin tohtorin pakeilla, eikä yrittää itse laikkiä lääkäriä ja tehdä kokeiluja miten jalka kestää.

Useimmiten kyllä. Lääkärille mennään usein vasta kun on aivan pakko, eli liian myöhään. Toivotaan kuitenkin että jalkasi paranee ja pääset taas pian juoksun pariin.

[sommar]

näyttää murtuman lisäksi olevan myös lukihäiriö (tai sitten liian kiire ja kännykässä liian pieninäyttö virheiden huomaamiseen).

[jyrku]

Jälkikäteen on aina helppoa olla viisas.

[ju1964]

Tänään soittelin diagnoosia ja ei ollut kivaa kuultavaa; oikeassa sääriluussa on rasitusmurtumaa. Sain perjantaille ajan ortopdille, joka sitten osaa paremmin sanoa
miten treenata jatkossa. Harmittaa aikatavalla....

Kurja juttu, mutta jotenkin tuntuu että vammat kuuluu lajiin ja niiden tuomat tauot. Täytyy vaan päästä niistä yli, mutta ensin pitää huoli että vaiva on parantunut ennen kuin lähtee kokeilemaan mitään liikuntaa. Tsemppiä vaan. Vuoristorataahan tää on itse kullakin, mutta pitkällä aikavälillä mennään aina tuloksellisestikin eteenpäin eli kyllä se siitä !!!

[Uzva]

Tuntuu siltä, että kannattaisi järjestää joku yhteinen tapaaminen, minkä yhteydessä olisi lääkäri tarkastamassa jokaisen "ikuisuusongelmia" ja sanomassa miten luultavasti tulee käymään. Ehkä kynnys tähän "lääkärikäyntiin" olisi paljon normaalia alhaisempi.

Tuntuu, että juurikin liian myöhään hakeudutaan hoitoon, tai edes myönnetään asian laitaa. Jaksetaan vaan viimeiseen saakka painaa - no sitähän se kestävyysurheilu tarkalleen ottaen onkin... Aika hankalaa, kyllä.

Itseäni suuremmat ongelmat eivät ole vielä onneksi haitanneet. Heti jos jotain alkaa vähän remppaamaan, niin suoraan sitten lekuriin. Huoltoa ei voi aliarvioida myöskään.

[juviitanen]

Jatkoa "harrasteosastolta", kävin kanssa NEOssa lääkärillä näyttämässä vasentanivusta, joka on vaivannut jonkin aikaa ja lopullisesti sanoi "työsopimuksen" irti viikonlopun säbäpelissä. Tuomio; jänne osittain repeytynyt häpyluusta ja taisi olla muutakin ongelmaa. Kaksi viikkoa rauhallisesti ja katsotaan uudelleen. Suositteli kyllä leikkaustakin. Löytäisi vaan sopivan vakuutuksen tuota leikkausta varten. Maksukatto loppui jo magneettikuvaukseen.

[Professori]

Jatkoa "harrasteosastolta", kävin kanssa NEOssa lääkärillä näyttämässä vasentanivusta, joka on vaivannut jonkin aikaa ja lopullisesti sanoi "työsopimuksen" irti viikonlopun säbäpelissä. Tuomio; jänne osittain repeytynyt häpyluusta ja taisi olla muutakin ongelmaa. Kaksi viikkoa rauhallisesti ja katsotaan uudelleen. Suositteli kyllä leikkaustakin. Löytäisi vaan sopivan vakuutuksen tuota leikkausta varten. Maksukatto loppui jo magneettikuvaukseen.

Argh. Säbä on vaarallinen laji... itselleni kävi samoin v. 2008 ja tuolloin piti pitää lopulta 3 kk pakkolepoa. Tosin en käynyt magneetissa, mutta samantyyppinen vamma oli kyseessä.

[Pete]

Vammat, ne juoksijan kiroukset..itsellä -93 kroonisoitui penikkatauti niin pahaksi, että lopulta juoksutaukoa yli puolivuotta. -96 joulukuussa meni selkä..diagnoosi magneettikuvien jälkeen; välilevyn pullistuma toiseksi alimmaisessa välilevyssä. Sen jälkeen vielä pelattiin sählyä lähes 10-v. kunnes äly voitti tunteen ja nyt on mailat pussissa lopullisesti, niin hieno peli kuin onkin.

Penikka on vaivaillut vähän säännöllisesti, (kortisoniakin on joskus laitettu) viimeisen vuoden aikana minimaalisesti..(kiitos hieronnan) 2008 revähti takareisi, ensimmäistä kertaa ELÄMÄSSÄNI ja tämän takia en ymmärtänyt ottaa asiaa vakavasti. Kun vamma oli vuoden vaivannut ja juoksu nousi "pystyyn" aina n. puolen tunnin juoksun jälkeen, aloin tajuta etteihän tämä itsekseen parane. Itseasiassa olin jo melkein varma, että juoksut on juostu, mutta ajattelin vielä, että kokeillaan nyt sitten hierojaa, ettei siinä ainakaan paljoa menetä..No, hieroja ohjasi vielä fysikaaliseen ja ultrahoitoon ja kuinka ollakkaan hokkuspokkus, muutaman hoitokerran jälkeen kiinnikkeet lähti ja juoksuilo palautui..uskomatonta ! Nyt säännöllinen hieronta on sitten tuonut juoksuun vähitellen lisää määrää ja miksei vähän vauhtiakin - uskoisin ainakin, että jos TERVEENÄ saa harjoitella, niin maraton ajoissa ainakin on tämmöinen ketsuppi ilmiö odotettavissa..

Niin, 2011 keväällä iski mykoplasma tai ainakin hyvin samankaltaiset oireet ja juoksematta 7vk. Silloin miestä syötiin oikeasti..Tämän vuoden keväällä juoksijanpolvi oireisto vaikeutti harjoittelua lähes 3kk, mutta katosi yhtä mystisesti kuin tulikin. Itsellä aina juoksu ollut vaikeaa enemmän ja vähemmän, aina kipuja tai vammoja jne. Nyt tilanne vähän uusi kun ei varsinaisesti satu mihinkään..kop kop (kiitos taas hieronnan..)

Itse tehnyt paljon virheitä kun INTO ei ole sama kuin KUNTO..ja varsinkin kun on tuo KOVA pää. Mutta kun tarpeeksi hakkaa päätä mäntyyn ja seinään vuorotellen, jotain oppii eli kyllä vammojen kanssa aina PITÄISI yrittää olla etuajassa..eli ennakoida ja tajuta, että kipu on hälytysmerkki aina. Sitten vaan lepoa, jäätä ja kylmää ja korvaavaa treeniä..(ja tulehduskipulääkkeitä.. ) Paljon helpompaa sanoa kuin tehdä kun juoksija haluaa juosta..

[kipi]

Penikkatautia on kuulemma se että sääriluun sisäpuolella on särkevä patti. Särkee joka askelella ja lenkin jälkeen särkee koko jalka. Lääkäri oli sitä mieltä että hoitaa pitää ja jollei hoida on rasitusmurtuma vaarana. Hoitona kuuri särkylääkettä, 2 viikkoa juoksutaukoa, kylmää, sekä kovakourainen hieronta, jolla saadaan säärtä möyheämmäksi. Korvaavaa treeniä saa tehdä kunhan ei rasita pohjetta. Suositteli uintia. Hiihdon ja juoksun kielsi.

Vielä sanoi että jos ei tepsi niin sitten magneettikuvataan rasitusmurtuman varalta.

Nyt sitten vaan korvaavia keksimään. Ehdotuksia?

[jatossu]

Penikkatautia on kuulemma se että sääriluun sisäpuolella on särkevä patti. Särkee joka askelella ja lenkin jälkeen särkee koko jalka. Lääkäri oli sitä mieltä että hoitaa pitää ja jollei hoida on rasitusmurtuma vaarana. Hoitona kuuri särkylääkettä, 2 viikkoa juoksutaukoa, kylmää, sekä kovakourainen hieronta, jolla saadaan säärtä möyheämmäksi. Korvaavaa treeniä saa tehdä kunhan ei rasita pohjetta. Suositteli uintia. Hiihdon ja juoksun kielsi.

Vielä sanoi että jos ei tepsi niin sitten magneettikuvataan rasitusmurtuman varalta.

Nyt sitten vaan korvaavia keksimään. Ehdotuksia?

Jos sait viikon kuurin tulehduskipulääkettä...niin mää söisin sen kuurin ensin ja lepäilisin. Ja tiettysitä kylmää säännöllisesti. Sen jälkeen menisin itse vesijuokemaan. Kunto ei tipu mihinkään lyhyellä tauolla, mutta vamman paranemisen kannalta sillä voi olla suuri merkitys! Lepo on välillä hyväksi. Lepää!!

Annan tän neuvon, vaikka itsellänikin on levot välillä unohtuneet. Viisas lepäis terveenä. Tyhmenpi tarvitsee vamman levätäkseen. Tän voin kirjoittaa ihan omasta kokemuksestani!!

Paranemisia!

[tuomyl]

Mulla on koko talvikauden vesijuoksu, kahvakuula, kuntosali, uinti, kuntopyörä ja soutu ohjelmassa, kun yritän lisätä urheilumääriä reippaasti, mutta siten että jalat kestää.

Jos jalka ei tykkää kyttyrää kuntopyörästä ja soudusta, niillä saa vesijuoksun ohella hyvää jalkatreeniä. Ainakaan vesijuoksun ei pitäisi rasittaa etusäärtä, puhumattakaan uinnista. Uidessa kehittyy hengityksen tehokkuus ja hapenotto hyvin. Uidessa voi välillä käyttää uintilautaa edessä kellukkeena ja potkia vain jaloilla. Jalat saa tarvittaessa siinä todella kovaa treeniä, mutta etusääret säästyvät iskutukselta.

Kun mulla oli 2011 akillesjänne kipeänä, tein ennen Berliinin maraa lähes kaikki pidemmät ja kovemmat treenit fillarilla kokonaan tai osittain (esim. tunti fillarilla, lopussa vartti juoksua), paitsi 3-4 viikkoa ennen maraa kun jalka taas kesti jo juoksua. Berliinissä napsahti silloinen ennätykseni, joten tuskin se fillarointi oli kovin huonoa treeniä.

Ota tämä myös mahdollisuutena esim. saada keskivartalo parempaan kuntoon kuin koskaan. Siitäkään ei ole varmaan jatkossa haittaa, kun jalat kestävät taas juoksua.

[tuomyl]

Deletoin 2 x lähettämäni viestin.

[jatossu]

Soutu on kyllä todella hyvä ja tehokas laji! Itse turvauduin siihen 3 kk juoksutauon aikana ja kunto ei tippunut mihinkään. Jos aloittaa ergosudun, niin kannattaa alusta alkaen opetella OIKEAA soututekniikkaan. Netti auttaa ja Concept sivut. Ps. siinäkin lajissa on SM- kisoja ja soutajat ovat tosi mielissään uusista kisaajista!

Mutta siltinkin alkuun LEPOA!

[Pete]

Kipille sen verran omista kokemuksista, että penikkatulehduksen kanssa ei todellakaan ole leikkimistä. Olettaisin, että kun oireet ovat jo päässeet noinkin pahoiksi, olet juossut pienen kivun kanssa jo aika kauan. Kun sitä tekee, oireet ja vamma kroonisoituvat ja sitten onkin edessä pitkä lepo. (nimenomaan siis juoksusta) Itsellä jos pienikin penikkaoire, niin HETI 2-3pv juoksematta, agressiivista ja aktiivista kylmähoitoa, sekä vähän sitä buranaakin. Jos tämän jälkeen vielä sattuu, sitten onkin jo huilattava viikko, muuten ottaa ohraleipä, itse tämän tien kävi jo -93 vuonna kun todellakin härkäpäisesti juoksin tulehtuneella jalalla koko kesän ja lopputuloksena niin kivulias tulehdus penikassa, ettei sitten edes 3-4kk:n juoksemattomuus sitä enää parantanut. Siispä neuvoksi; Heti pelit seis (siis juoksusta) ja mielummin vieläkin nopeammin eli ennakoida. (kipu on aina hälytysmerkki jostain) Itse olen aikanaan ottanut penikkaan sitten kortisoniakin ja viikko juoksematta ja taas mennään, mutta se ei välttämättä ole hyvä konsti kovin usein.

Penikka alkaa usein oireilla esim. kun juoksee möhräkelillä, (tietysti aina on myös vaara kun määrää ja tehojakin nostetaan liian äkisti)
mutta varsinaisesta rasitusmurtumasta ei ole itsellä kokemusta. Maalaisjärjellä ajateltuna rasitusmurtumaa ei hierota agressiivisesti, eikä siihen riitä levoksi viikko, näin siis uskoisin. Sen sijaan penikkavaivassa "agressiivinen" hieronta yhdessä, levon ja kylmähoidan kanssa on ehdoton. (tulehduskipulääkekuuri myös) Kylmähoito eri muodoin on tehokas tapa muutenkin palauttaa lihaksistoa, koska se käynnistää elimistön oman kortisonin/kortisolin (tai molempien ?) tuotannon ja sitä kautta siis vähentää tulehdusoireita. Itse aikanaan (onneton) käytin kaikenlaisia kylmägeelejä, joilla ei oikeasti mitään vaikutusta mihinkään. Sitten käytin geelipusseja, jotka varmaan esim. juuri penikkavaivassa parhaita, koska kylmähoidon saa hyvin kohdistettua juuri vamma-alueelle. Nykyisin olen mennyt jo niin pitkälle, (siis vaivannäössä) että kovempien/pidempien harjoitusten jälkeen täytän suuren saavin niin kylmää vettä kuin raanasta saa ja siellä sitten aluksi 1-2min ja kun vesi vähän lämpenee, niin 3-5min "hoitokertoja". Kaikki eivät vältämättä tällaisia kikkailuja tarvi, mutta itsellä lähes elinehto.

Mutta jos kyseessä Kipi todellakin "vain" penikka, eikä rasitusmurtuma, niin tuota hiihtokieltoa en vältämättä ymmärrä, mutta kait sillekin perustelut oli. Myöskään tulehduskipu lääkkeet eivät ole harjoittelua estä, vaikka muutenhan lepoviikko voi tehdä hyvääkin.
No, toivottavasti saat vaivasi pian hoidettua ja pääset itse asiaan, mutta kärsivällinen kannattaa olla !